Lisää juuttilankakoreja

Hiihtoloma on sitten lusittu ja aamupäivällä hain esikoisen koulusta kotiin, kun oli ruvennut siellä vääntelehtimään ja vääntämään naamaansa. Jonkinlainen epikohtaus taas. Nyt sitten taas viilataan lääkitystä.

Laitoin kuvan juuttilankakorista Maalaisromanttiset kodit -Facebookryhmään ja yksi ryhmän jäsen sai mut suostuteltua myymään sen ja kaksi muuta koria itselleen. Tässä korikolmikko on lähdössä uuteen kotiin.

Ja taistelun tuoksinnassa kävi sitten näin. Mun lempparikoukku sanoi sopimuksen irti.

Aurinkoa kevääseen

Ostinpa pari päivää sitten uuden takin. Kirkkaankeltaisen. Nyt siihen pitää tietysti saada asiaan kuuluvat asusteet. Mulla oli ennestään oranssi-puna-keltasävyinen käsintehdystä silkkilangasta neulottu tuubihuivi, joka oli venähtänyt niin, että se piti kietoa kolmeen kertaan kaulan ympäri ja sittenkin ylimääräistä jäi roikkumaan. No näppäränä tyttönä purin koko komeuden ja nyt pitäisi siitä saada tehtyä uusi huivi.

Posti toi herkullisia helmiä ja niistä heti väkersin muutaman avainauhan.

Sain myöskin vihdoin valmiiksi ilmoitustaulun vanhasta ikkunanpokasta. Yläosassa on korkki pellavakankaan alla ja alaosassa vanerilevy maalattuna magneettimaalilla. Ei ihan muutama kerros magneettimaalia riittänytkään, vaan loppujen lopuksi kumosin levylle koko purkillisen ja yritin levittää sen mahdollisimman tasaiseksi. Nyt vaan harmittaa, että läväytin magneetit kuvanottohetkellä taululle ihan miten sattuu.

Maalaisromantiikkaa

Jostain kumman syystä olen nyt innostunut tekemään maalaisromanttisia sisustusjuttuja, vaikka itse olen ehkä vähän modernimman tyylin kannattaja (ja kotimme on kaikkea muuta kuin sisustettu minkään tyylisuunnan mukaan).

Hong Kongin juuttinarusta syntyi tällainen vähän rouheampi sisustuskori

 Tässä korissa taas on käytetty kasviensidontaan tarkoitettua juuttinarua

 Ja samasta kukkanarusta tuli myös tabletti/pieni pöytäliina

 Ja sitten vielä tätä härpäkettä. Nuo alareunan koristeet ovat magneetteja

Kaikenkarvaisia käsitöitä

Jatkuu pienellä toistolla edellisestä blogista osoitteessa http://koruja-ja-kasitoita.vuodatus.net

No nyt meni sitten lopullisesti palkokasvi nenään esikoisen koulun kanssa. Koko syyslukukausi on tahkottu. Kaikki tekeminen tuntuu olevan niin vaikeaa. Tyttöä on vaikea liikuttaa, hän on löysä, kuolaa, on väsynyt tai ihan muuten vaan hankala. Koulun vararehtori on väläytellyt koulun vaihtamista useaan kertaan. Olemme yrittäneet sietää tätä, mutta nyt tuli viimeinen niitti, kun eivät kuulemma pysty viemään tyttöä kotitaloustunnille jonkin matkan päässä koulusta olevaan tilaan. Sovimme opettajan kanssa, että hän voi jäädä talviaikaan toisen luokan musiikkitunneille, koska pitää kovasti musiikista. Tiistaina tulikin sitten tieto, ettei hän voikaan osallistua näille luvatuille musiikkitunneille joidenkin vastuukysymysten takia. Hänet voi kuitenkin jättää koululle iltapäivätoiminnan vastuulle. Paskan marjat sanon minä. Jos asia olisi haluttu järjestää, niin sehän olisi järjestynyt, mutta kun ei ole halua, niin ei ole.

Pätimme laittaa tyttären siiron toiseen kouluun alulle. Vararehtori oli niin innokas siirtämään tytön toiseen kouluun, että miehen mukaan "olisi vaikka kävellen tuonut siirtopaperit meille". No, nythän saa mitä on jo pitkään halunnut eli pääsee sekä tytöstä, että varsinkin meistä vanhemmista eroon. Kevätlukukausi pitäisi vielä kärvistellä vanhassa koulussa. Ehkäpä jäävät nuo koulupäivät vähiin. Eihän tuollaista huonokuntoista lasta voi laittaa kouluun, jossa ei uskalleta ottaa hänestä vastuuta ja resurssitkin ovat niin vähäiset (vaikka tytöllä on päätös henkilökohtaisesta avustajasta). Taitaa olla se resurssipula laadullista, ei määrällistä.

Nyt sitten onkin aikaa tehdä taas käsitöitä, kun ei ihan hirveästi pääse liikkumaan missään, kun pitää kuitenkin olla kotona tiettyyn aikaan keskimmäisen tullessa koulusta kotiin ja pitää hakea nuorimmaista kerhosta ja viedä keskimmäistä terapiaan.

Miehen joululahjapipo valmistui viimein. Siitä tuli vähän matalampi kuin alunperin piti, koska lanka loppui kesken, eikä mies malttanut odottaa, että uutta saataisiin.

Osallistuin Facebookissa luovuushaasteeseen. Lupasin tehdä viidelle ensimmäisenä postaustani kommentoineelle jotain. Tämä on ensimmäiselle kommentoijalle menevä lahja ja taitaa jäädä viimeiseksi, kun ei ole muita ilmaantunut. Näissä lapasissa on se kiva juttu, että sain langat lahjaksi juurikin siltä samalta ihmiseltä, jolle nämä valmiit lapaset menevät.

Tein itselleni ihanan pipon villasilkkilangasta

Kokeiluna pikkukori nokkoslangasta. Tämän virkkaamisessa meni kyllä solmet sormuun.

Eteiseen tarvittiin kori kaikenlaiselle sekalaiselle kamalle. Ontelokuteesta syntyi tämä.

Keskimmäisen muksun opettaja tarvitsi siskolleen lahjan. Tein hänelle tällaisen avainnauhan.

Kaveri sai pari rannekorua aikaisemmin tehtyjen kaulakorujen kaveriksi.

Maalairomanttiset kodit -FB ryhmässä on myynnissä kaikenlaisia koristesydämiä, joten pitihän minunkin tehdä omani. Ja meillä kun ei ole oikein mitään maalaisromanttista.

Keskimmäinen muksu sai uuden pipon.

 Ja taas pari avainnauhaa.

 Tännään ostetaan.... Joku oli tehnyt tällaisen pannunalustan ja pitihän taas plagioida. Tämä on tehty matonkuteesta.

 Posti toi tällaisen vanhan ikkunanpokan. Mitäköhän siitä saisi aikaiseksi?